Mitä olen oppinut?

Maantieteen kurssi oli hyödyllinen. Olin kuullut kaveriltani, että maantieteen ensimmäinen kurssi on haastava, kun siellä käsitellään sateet, tuulet ja kaikki vaikeat jutut. Tulin siis vähän varuillani kurssille. Onnekseni, kurssilla asiat käytiin juurta jaksaen ja ne selitettiin selkeästi.

Blogi kurssityönä vaati ja vei aikaa, mutta samalla tuli kerrattua tunnin asiat. Blogia oli helppo tehdä kotona. Haastavinta oli kuvien tekeminen blogiin. Tykkäsin kirjoittaa blogia. Bloggerin käyttö luontuu jo ja haluan aloittaa oman blogin.

Opin paljon Indonesiasta ja sain maahan hyvän yleiskäsityksen. Sateiden synty tai ilmastonmuutoksen oikeat syyt eivät enää ole arvoituksia.

Katsoin videon tsunamista Indonesiasta. Videossa  tsunamissa 2004 olleet ihmiset kertoivat oman kokemuksensa siitä. Video oli todella pysäyttävä ja sai ajattelemaan tsunamia aivan uudella tavalla. Ennen en osannut kuvitella, mitä seuraa kun hyökyaalto tulee ja pyyhkäisee kaiken alleen. Osaan arvostaa Suomessa asumista vielä enemmän.

Onneksi maantieteessä on myös paljon kauniita ilmiöitä, kuten revontulet, joita meillä Suomessa on.

Kiitos kurssista!

Endogeeniset ilmiöt Indonesiassa

Video tsunamista Indonesiassa 2004

Indonesian länsipuolella on Intian-Australian laatta ja itäpuolella Filippiinien laatta. Indonesia kuuluu Tyynenmeren tulirenkaaseen, jossa laatat törmäävät myös Indonesian ympärillä. Törmäykset aiheuttavat alueella paljon maanjäristyksiä ja tsunameja. Indonesiassa on paljon tulivuoria. Tulivuoret syntyvät kun mereinen laatta työntyy kevyemmän mantereisen laatan alle. Törmäyskohtaa kutsutaan alityöntövyöhykkeeksi. Mereinen laatta alkaa sulaa sen painuttua astenosfääriin, jolloin merenpohjalle kerrostuneet kivet alkavat muodostua sulaksi kiviaineksi ja se alkaa nousta litosfäärilaatan halkeamia pitkin ylös ja purkautuu maanpintaan laavana. 

 Litosfäärilaattojen rajakohdissa kitkalla kiinni toisissaan. Kun jännitys kasvaa niin suureksi, että kitka ei pysty pitämään laattoja kiinni ne irtoavat ja voivat liikkua sekunnin murto-osassa useita metrejä. Ilmiötä kutsutaan maanjäritykseksi. Tsunami eli hyökyaalto syntyy kun maanjäristys tapahtuu meren alla.

                                            Video tulivuoren purkauksesta Indonesiassa 2014


Lähteet:

Video tsunamista Indonesiassa 2004
https://www.youtube.com/watch?v=uTdsPsCYu84

Video tulivuoren purkauksesta Indonesiassa 2014
https://www.youtube.com/watch?v=u2vvKFkuPbk

Eksogeeniset ilmiöt Indonesiassa

Vesiputous syntyy, kun joki virtaa pinnanmuodoiltaan vaihtelevalla alueella. Veden tullessa alas se kuluttaa putouksen juurelle putousaltaan, kuten Biskorin joella (A) on seitsemän tasoa. Putouksen yläreuna kuluu virtauksen vaikutuksesta vetäytyen hitaasti kohti yläjuoksua.

Indonesian joki Sungai Lasolo, joka sijaitsee Tapunggayassa (Google2014B)on tyypillinen meanderoiva joki. Tasankoalueiden jokiuomissa veden virtaus mutkittelee joenuoman puolelta toiselle aiheuttaen veden virtauksen nopeammaksi sen ulkokaaressa kuin sisäkaaressa. Törmät syntyvät kun ulkokaaresta irtoaa kiviainesta virtauksen mukaan, jolloin ulkokaari kuluu. Sisäkaaressa vesi liikkuu hitaammin ja sinne kasautuu virran kuljettama maa aines, joka muodostaa särkkiä. Meanderi eli joenmutka syntyy näiden molempien kulutus- ja kasautumistoimintojen vaikutuksesta.
Jokeen voi ajan myötä syntyä makkarajärvi eli juolua, kun jokiuoman ulkokaari meanderoiden kuluttaa suoran kulkureitin seuraavaan joenmutkaan. Tätä tapahtuu voimakkaasti mutkittelevissa joissa.
 Joen loppupäässä vesi virtaa hitaasti ja sen kuljettama kiinteä aines kerrostuu joen pohjalle sen virratessa mereen, jolloin syntyy suisto eli delta.
 Virtaava vesi kuluttaa maan pintaa ja ottaa mukaansa karkeaa maa-ainesta, joka kuluttaa maata, kuten jokiuoman pohjaa tehden pohjaeroosiota ja sivuja tehden sivueroosiota. Näin syntyy kulutusmuotoja.

Kuvassa Indonesian Biskori joen vesiputous (vesiputousA)

Kuvassa Indonesian joki Sungai Lasolo (Google2014B)

Lähteet:
vesiputousA, Indonesian Biskori joen vesiputous
http://indonesiatop.blogspot.fi/2012/09/sungai-sungai-unik-yang-ada-di-indonesia.html
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC_trgH6cNRTvRiOPnxwJyQrBt1Ih9yaNuGvPl7J8PySgQjtKt9W9Y-XGBlgP-KxEsAaCV1xvXnPuHPZ3OMteC634dqQrjKUDFnZcnuTBKprsizOSWG5Py85RTCfX8JzMAGByK9VHKlqg/s1600/sungaibiskori.jpg

Google2014B, Indonesian joki Sungai Lasolo
https://www.google.fi/maps/place/Indonesia/@-3.4883281,122.2661873,8064m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x2c4c07d7496404b7:0xe37b4de71badf485

Indonesian kasvillisuus ja eläimistö

Indonesia kuuluu kokonaan trooppiseen sademetsä vyöhykkeeseen.  Alueen tyypilliset maannokset ovat latosimaannos ja vuoristomaannos. Latosimaannoksessa hajottajat hajottavat nopeasti maaperän eloperäisistä aineista. Ravinteet eivät siis pysy maaperässä kovin kauaa. Yleensä kasvit ottavat ravinteet talteen juurillaan, mutta sademetsien hakkuiden seurauksena ravinteet huuhtoutuvat pois ja maaperästä tulee käyttökelvotonta. Vuoristomaannos on kivistä ja kuivaa. Kasvillisuus on tyypillistä sademetsän kasvillisuutta, joka on kolmessa kerroksessa; latvus-, keski- ja kenttäkerroksessa. Sademetsä on tiheä ja ikivihreä.Kasvit imevät itseensä paljon lämpöä ja kosteutta. Indonesiassa viihtyvät erilaiset linnut, apinat, kummituseläimet, käärmeet ja monet muut lämpimässä viihtyvät.

Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Indonesian_faunal_emblems
              Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013)
     

Tuulet ja ilmanpainevyöhykkeet Indonesiassa

Indonesia on päiväntasaajalla. Sinne tulee auringonsäteilyä kohtisuorassa koko vuoden ajan. Alue lämpenee nopeasti, joka luo sinne pysyvän matalapaineen, päiväntasaajanmatalan.

Hepoasteiden korkeapainealueilta päiväntasaajalle puhaltavat säännöllisesti pasaatituleet, jotka kääntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla coriolisilmiön vuoksi koilispasaatiksi. Tämä tuuli puhaltaa Indonesiaan.

Alueelliset tuulet eli monsuunituulet vaikuttavat sateisiin päiväntasaajan matalan molemmin puolin.  Kesämonsuunituuli on sateinen. Silloin korkeapaine syntyy maalle ja tuuli puhaltaa mereltä mantereelle. Tuuli on erittäin kosteaa ja sen kohdatessa kylmän maa ilman, se tiivistyy ja sataa maahan. Talvimonsuunin ajan tuuli kulkee maalta merelle ja se on kuivaa. Indonesiassa monsuunituulet vaikuttavat jonkin verran maan ilmastoon.

Indonesiassa esiintyy paikallistuulista maa-ja merituulia, koska maata ympäröi meri. Auringon lämmittäessä mannerta päivällä ilma kevenee ja nousee ylöspäin. Mantereelle syntyy matalapaine, jolloin merellä jäähtynyt ilma painuu alas ja tekee sinne korkeapaineen. Ilma liikkuu mereltä mantereele ja saa aikaan merituulen. Yöllä mantereelle syntyy korkeapaine, koska maa jäähtyy nopeammin kuin meri ja ilma laskeutuu alas. Merellä on silloin matalapaine, jolloin ilma tuulee mantereelta merelle maatuulena.

Lähteet: Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013)

Indonesian merivirrat ja sateet

Indonesiassa on päiväntasaajan virtoja sekä päiväntasaajan vastavirtoja. Kyseisten merivirtojen alueilla haihtuminen on voimakasta ja se tuo ilmaan kosteutta. Indonesiassa myös sataa paljon merivirtojen vuoksi. Vuotuinen sademäärä siellä on 2359,7 mm. Indonesiassa sataa ympärivuoden. Alueiden sademäärissä ei ole suurta eroa. Talvisin Indonesiassa sataa eniten.

Indonesiassa sataa usein konvektiosateita. Ne syntyvät, kun aurinko lämmittää maata epätasaisesti, jolloin lämmin ja kostea ilma kohoavat ylöspäin. Ilman viiletessä se tiivistyy vesipisaroiksi ja sataa alas maahan. Yleensä nämä sateet eivät kestä kuin parituntia. Trooppisten alueiden iltapäiväsateet ovat esimerkiksi konvenktiosateita. Konvenktiosateita kutsutaan myös zeniittisateiksi.


Lähteet: http://www.weatherbase.com/weather/city.php3?c=ID&name=Indonesia
             Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013)

Indonesian ilmasto

Indonesiassa on kolmenlaista ilmastoa. Suurin osa maasta on sademetsäilmastoa, eli alueella sataa ja on lämmin ympäri vuoden. Pää kasvillisuus on luonnollisesti sademetsä.

 Vuorilla, kuten Puncak Jayan huipulla vallitsee vuoristoilmasto. Kyseisen vuoren rinteillä on jäätikköä. Lämpötila päiväntasaajalla sijaitsevilla vuorilla on vakio (riippuen korkeudesta).

Indonesian maakunnassa Länsi-Papuassa Uuden-Guinean länsipäässä on monsuuni-ilmasto. Siellä satavat monsuuni sateet ja vastapainona kuivakausi. Ilmasto on tälläkin alueella lämmin.

Kaavio on eteläiseltä pallonpuoliskolta, Indonesiasta, sillä alueen vuotuinen lämpötila on korkea ja se pysyy melko samana. Alueen lämpövyöhyke on tropiikki, sillä siellä sataa ja on lämmintä ympäri vuoden. Alueella on myös vain yksi vuoden aika, kesä. Indonesiassa on sademetsäilmasto, koska maan kasvillisuus on suurimmaksi osaksi sademetsää ja maassa sataa paljon.
Indonesia kuuluu pasaatituulten vyöhykkeeseen, koska alueelle tuulee hepoasteiden korkeapaineen alueelta, eli tuulet ovat lämpimiä. Indonesia sijaitsee päiväntasaajan matalapaineen kohdalla. Päiväntasaajan alueelle auringon säteily tulee koko vuoden lähes kohtisuoraan, joka tekee alueelle pysyvän matalapaineen.
Indonesian kasvillisuusvyöhyke on trooppinen sademetsä. Ilmastovyöhyke alueella on trooppinen. Indonesiassa on  vuoristomaannosta ja latosolimaannosta.

Lähteet: Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013), http://www.weatherbase.com/weather/weather.php3?s=53069&cityname=Medan-Indonesia

Indonesian lämpövyöhyke

Indonesia sijaitsee kokonaan päiväntasaajalla ja sen alueen lämpövyöhyke on tropiikki. Indonesia on suurten vesistöjen ympäröimä, jolloin alueen lämpötila erot ympäri vuoden ovat pienet. Vesistöt ja runsas kasvillisuus  varastoivat itseensä paljon lämpöä, mikä takaa lämpimät olot Indonesiassa.

Lähteet:  Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013)

Valo Indonesiassa

Indonesia sijaitsee kääntöpiirien välissä, tropiikin valaistusvyöhykkeellä. Valoa maassa on aina noin 12 tuntia ja aurinko laskee nopeasti jyrkässä kulmassa horisontin taakse, jolloin pimeä tulee illalla nopeasti. Kahtena päivänä vuodessa aurinko paistaa kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä Indonesiassa ja muualla tropiikin alueella. Vuodenaikojen vaihtelu on pientä Indonesiassa.

Lähteet: kirja: ,Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013), http://www.timeanddate.com/astronomy/indonesia/jakarta

Indoneisian aikavyöhykkeet

Indonesia jaetaan kolmeen aikavyöhykkeeseen, UTC (= koordinoitu yleisaika) +7, +8 ja +9. Tämä tarkoittaa sitä, että kun Länsi-Indonesiassa (+7) Jakartassa kello on 21:04 Suomessa kello on 17:04. Taas Keski-Indonesiassa (+8) Denpasar saarella kello on 22.04 ja Itäisessä-Indonesiassa (+9) Jayapurassa  kello on tunnin edellä verrattuna Denpasareen, 23.04. Viimeisintä aikaa verrattaessa aikavyöhykkeiden nollakohtaan (Greenwich) Iso Britanniaan, jossa kello on 15.04 samalla hetkellä, on ero 8 tuntia.

Lähteet: netti: http://www.convertworld.com/fi/aikavyohykkeet/
            kirja: Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013)

Indonesia, saarivaltion esittely

Indonesia on maailman suurin saarivaltio. Maahan kuuluu yli 17 000 saarta ja noin 6 000 saarella on asutusta. Pinta-alaltaan maa on 1 904 569 km², sillä maan rajoihin kuuluu valtava vesialue.

 Maa sijaitsee päiväntasaajalla eli kuuluu trooppiseen alueeseen. Tarkemmin Indonesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa, 6° 08' N - 11° 15' S, 94° 15 W - 141° 06' E. Indonesiasta kaakossa sijaitsee Australia, koilisessa Flippiinit ja luoteessa Vietnam.

Indonesia on täynnä luonnon rikkauksia. Maan pinta-alasta jopa 60% on metsää. Indonesia kuuluu tulivuorivyöhykkeeseen ja siellä esiintyy usein tulivuoren purkauksia.

Valitsin Indonesian koska luin kirjan Eat, pray, love, jossa päähenkilö asuu Balilla ja muualla maailmaa aina 4 kuukauden ajan. Haluan käydä joskus Balilla ja nauttia sen upeasta luonnosta.

Lähteet: kirjat:  WSOY, Maailmalla aasia (painettu 2008)
                          Sanoma Pro, Geos 1 Sininen planeetta (painettu 2013)
        nettisivut:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Indonesia
            kuva:http://education.nationalgeographic.com/education/mapping/outline-map/?map=Indonesia&ar_a=1